perjantai 14. joulukuuta 2012

Hankintoja

Täällä laitetaan täyttä vauhtia kotia "pentukuntoon", eli yritetään minimoida mahdolliset tuhot ja vahingot, sekä tietty kaikki mikä voi olla pennulle vaaraksi. Keittiö ja eteinen rajataan alkuun koirien oleskelutilaksi silloin kun ovat keskenään, ja onneksi tuolla alueella ei ole sähköjohtoja tai muuta vaarallista, eikä juuri mitään suojattavaakaan. Ja keittiön huonekalut eivät todellakaan tarvitse sääliä riiviön hampailta, ovat nimittäin aika kamalat, sekä jo ennestään Sagan entisöimät ;)

Eteisen ja olkkarin välinen levennetty oviaukko on tähän asti blokattu hieman epäkäytännöllisellä menetelmällä. Pyhälle alueelle ei siis ole tarkoitus koirien päästä meidän poissaollessa, ja nyt hankittiin siihen ihan kiinteä ratkaisu, eli koiraportti. Suurin osa valmismalleista on n. 70 cm korkeita, mutta löydettiin yhdestä nettikaupasta kehuttu portti, jolla korkeuttakin on 103 cm. Ei luulis kovin helpolla hyppivän yli! Oviaukko on 125 cm leveä, joten piti vielä tilata samasta mestasta 45 cm leveä jatkopala. Portti oli melko kätevä kasata ja räpeltää paikoilleen, ja ovikin on itsestäänsulkeutuva :)

Vielä pitäis portaisiin kehittää joku este - mutta se tulee varmaan olemaan vain väliaikainen, joten ei viittis hirmuisesti sijoittaa. Joko näperrellään jotain itse, tai sit haetaan Ikeasta halpisportti.


Asennusta odotellessa
Havaittu hyväksi testiotuksen toimesta.



Nom nom siankorvaa!

torstai 13. joulukuuta 2012

Olispa aina talvi!

Mutta kun ei ole, niin pitää ottaa kaikki irti niin kauan kun sitä riemua kestää! Parin päivän talviloman ansiosta päästiin kerrankin metsälenkille valoisaan ja vieläpä hiljaiseen aikaan, joten oli pakko lumipyrystä huolimatta napata kamera mukaan. Hurjan kokoisesta vastavalosuojasta huolimatta tuisku pääsi välillä vähän kastelemaan linssiäkin, mutta kyllä noista silti jokunen onnistui ihan kohtalaisesti :) Ja saatiin (oletettavasti lumentulon ja arkipäivän johdosta) olla ihan rauhassa; koko kahden tunnin aikana ei tullut yhtäkään ihmistä tai koiraa vastaan. Huomenna siis uusiks! Viikonloppuna on kuitenkin taas porukkaa enemmän tai vähemmän, laduilla nyt ainakin.

Alla päivän kuvasatoa!



"Ja puun takana huomaan kun joku mua väijyy, ja luonteeltaan se otus lienee tuhma sekä häijy..."
© Rölli - Itsensäpelottelemislaulu

"No mitähän asiaa?"

Alituinen valppaus!
Poronkusema, ketunpaskoma...
Täysiiiiii!!!
"Siis puhutsä mulle?"
Pihan vahti.



torstai 6. joulukuuta 2012

Hyvää itsepäis... ei kun itsenäisyyspäivää!

Tänään on vietetty talvista (itsenäisyys)päivää ihanan lumisessa metsässä, ja vähän muuallakin. Nähtiin myös mukavan ärhäkkä valkkarinpentu! Pakkasta sais olla mun makuun vähän enemmän, mutta ihan hyvä ettei ole tuon enempää, niin ei Sagan kynitty mahaparka palellu...



maanantai 3. joulukuuta 2012

Lääkettä pentukuumeiluun

Niin no sehän on tietty kun pääsee pallottelemaan ja räpläämään hyvänhajuisia pörröpentuja, ja vielä tietää että enää kuukauden verran niin odotus palkitaan :)

Eilen käytiin siis ekaa kertaa kattomassa penneleitä Tampereella, ja kyllähän ne oli kaikki niin käsittämättömän söpöjä epeleitä, että tekisi mieli ryövätä koko sakki ;) Mutta jos nyt kuitenkin tyydyttäis siihen yhteen poikaan... Jätettiin vielä vähän hautumaan että kumpi kakaroista meille muuttaa, ja ensi viikon loppupuolella pitäisi tehdä uusintakäynti. On tuo kasvaminen ja luonteiden kehittyminen kuitenkin niin huimaa tässä vaiheessa. Ja jos ens kerralla vaikka nähtäis tuurilla pienet iltajamit ja painimatsit!

Riiviöille tuliaisiksi viety piisamikin kuulemma saavutti melkoisen suosion. :)

Pippuri

Sinapinsiemen

Sagaa varmaan otti aivoon, kun ei sitä huolittu mukaan tällä kertaa. Hirmuset nuuskimistarkastukset täytyi suorittaa kun päästiin kotiin, ja piti oikein etsiä että mihin ihmeeseen me ollaan piiloteltu pentu(ja). Kyllä sekin jo kovasti odottaa riekkukaveria, ollaanhan me tietysti kerrottu että sellanen on tulossa. ;)

torstai 22. marraskuuta 2012

Naksuttelua

Leikkauksesta on toivuttu oikein kivasti, kun kiristelevät tikitkin napsittiin pois viime viikon maanantaina. Oman sairasloman takia ei olla voitu vielä oikein harrastaa kunnon lenkkejä (eli siis kunnollisia pitkiä metsälenkkejä), joten on ollut pakko yrittää kehittää aktiivista tekemistä näin neljän seinän sisällä, ettei pää lahoa ihan totaalisesti.

Sagalle ei koskaan ole oikein opetettu mitään varsinaisia temppuja (ihan turhia sellaiset ;)), muuta kuin "tassu", "toinen tassu", "high five" ja "kumpi käsi". Nyt tässä tylsällä saikulla tuli kuitenkin innostus treenailla kaikkea mahdollista, ja hyvin tuntuu ikäloppu 3,5-vuotias koirakin vielä oppivan, ja innostusta riittää ;D Saga ehdollistui naksuttimeen pentuna, ja aika pitkään sitä koulutuksessa käytettiinkin. Jossain vaiheessa se kuitenkin jäi pois joksikin aikaa, ja sitten kun olisi otettu taas käyttöön niin siitä olikin tullut hirmu pelottava juttu! Tiettyjä asioita opettaessa aloin taas kaipailla naksua, lähinnä koska sen kanssa ajoitus olisi paljon helpompi saada kohdilleen. Vahvisteen kun pitäisi kuitenkin tulla alle sekunnin kuluessa halutusta suorituksesta, jotta koira sen ymmärtää. Voihan toki kehua sanallisesti kuten tätäkin ennen, mutta sitten pitäisi ainakin keksiä jokin uusi yksitavuinen kehusana. Naksu tuntuu kuitenkin tehokkaammalta vaihtoehdolta, jo siksi että puhuessa äänenpaino vaihtelee aina väkisinkin, vaikka olisi miten lyhyt sana. Ja kliksuttelu sopii paremmin itselle, kuin kielen naksuttelu tai muu ääni.

Kävin eilen ostamassa uuden naksuttimen, jossa on vaimeampi ja pehmeämpi ääni kuin tuossa vanhassa laatikkomallissa. Ja tuotakin voi vielä vaimentaa vaikka pistämällä taskuun tai selän taakse.  Naksua olisi tarkoitus käyttää myös tulevan pörröpennelin kanssa, joten eihän siitä mitään tule jos tuo vanhempi vellihousu pelkää kyseistä ääntä. Eli nyt sitten vain naksuttimen "lataamista" hirmuisella määrällä toistoja, niin kyllä varmaan Sagalle menee taas jakeluun että sehän onkin tosi kiva juttu :)

perjantai 2. marraskuuta 2012

Toipumista leikkauksesta

Tänään voidaan jo paljon paremmin, joskin itsellä painaa hillitön väsy silmiä "hieman" katkonaisten yöunien takia. Päätettiin nukkua koko porukka yläkerrassa kuten normaalistikin, ja Sagganen piti siis roudata portaat ylös ja makkarin vangiksi. Ei oikein neiti lämmennyt ajatukselle häkkyrä päässä nukkumisesta. Hetken kyllä makoili ihan aloillaan, mutta sitten alkoi itku ja jumitus seisten tai istuallaan, ja kerran kun oli ylös noussut niin ei sitten enää tahtonut löytyä sopivaa asentoa. Lopulta tein itsekin pedin lattialle Sagan viereen, ja otin muovisen kiusankappaleen pois raukan päästä. Koira kyllä rauhottui saman tien, mutta itse en meinannut saada unenpäästä kiinni kun ilmeisesti jokainen hermosyy oli niin pingottunut havahtumaan, jos yhtään vieressä liikehditään levottomasti tai yritetään nuolla haavaa. Tosi nätisti Saga kuitenkin nukkui lopun yötä, eikä sattunut edes mitään vahinkoja, vaikka olin ihan varma että vähintään yhdet pissat tulee potilaalla sisätiloihin. Vesi ei tosin kelvannut ollenkaan illalla eikä yönkään aikana. Aamulla ennen töihin lähtöä käytiin pihalla asialla, ja sen jälkeen maistui muutama pieni pala kurkkua (jee, nestettä!) :D Sampo jäi kotiin etätöihin ja koirahoitsuksi.Tänään Sagalle onkin jo maistunut ruoka ja juoma ihan normaalisti, ja pienellä hidastempoisella kävelylläkin on käyty pari kertaa. Joku mahaa suojaava kura-asu olisi tosi passeli, ulkona kun on satanut koko päivän. Olis se talvi nyt voinut jäädä heti ekalla yrityksellä!

Äsken otettiin pois haavaa suojannut sideharso, ja huuhdeltiin vähän lämpimällä vedellä. Haava näytti hyvältä, mutta rupesi selkeästi kiinnostamaan Sagaa enemmän nyt kun se on ihan avoin tarkastelulle. Varmaan siis pitää kauhusuppilo laittaa päähän ainakin yöksi, hyi! :(

Nyt pitäisi sitten pari viikkoa selvitä lyhyillä ja kevyillä (eli tylsillä) lenkeillä, ja kaikki rajunpuoleinen riekkuminen on bannattu. Ajoitus on kieltämättä hyvä, koska itsekin jään ensi tiistaista parin viikon saikulle tyräleikkauksen takia. Onpahan ainakin toipilaille seuraa toisistaan :)



torstai 1. marraskuuta 2012

Ne teki musta steriilin!

Saga-raasu kävi tänään sterilisaatiossa, ja nyt ollaan tunnin verran oltu kotosalla. Leikkaus sujui hyvin, poistettiin munasarjat ja osa kohdusta. Operaatio suoritettiin inhalaatioanestesiassa, mikä sujui ilman ongelmia. Saga oli leikkauksen ajan suonensisäisessä nesteytyksessä, ja sai kahta eri kipulääkettä (tulehduskipulääke ja opiodi), sekä antibiootin. Kaikki näytti onneksi hyvältä ja normaalilta, ei siis ollut tulehduksia tms. Nyt pitäisi sitten vähän aikaa ottaa iisisti ja pitää inhottavaa tötteröäkin päässä ainakin tikkien poistoon asti, eli vähintään se 10 vrk. Huomenna sitten lisää kipulääkettä naamariin, ja lääkitys jatkuu muutaman päivän ajan. Hirmusesti poloista vielä itkettää, mutta johtuu varmaan siitäkin että ompi vielä vähän tokkurassa. Ja toi kamala tötterö! Raukka ei vielä ole tajunnut, ettei päätä kannata pahemmin roikottaa suppilon kanssa, se kun tuppaa silloin ottamaan vähän maahan osumaa. Saa nähdä miten nopeasti se tuohon tottuu, ja oppii toikkaroimaan törmäilemättä - varmaan sitten kun on aika ottaa koko häkkyrä pois :D

Pitänee miettiä miten hoidetaan nukkumisjärjestelyt tässä muutamana yönä, portaiden kiipeämistäkin kun pitäisi välttää vähän aikaa. Eli joko kannetaan Saga ylös (ja alas) ja tukitaan portaat, tai sitten nukun sen kanssa pari yötä alakerrassa olkkarin sohvalla...


Tyrmättynä eläinlääkärin lattialla.

Vihdoin kotona turvassa, ja lattialämmityskin on aika kiva.


tiistai 30. lokakuuta 2012

Odotusta...

Tästä se lähtee... eli eka postaus ikinä!

Tänne kirjoitellaan säännöllisesti tai vähemmän säännöllisesti paimensukuisen lapinkoiramme Sagan kuulumisia ja arjen askareita, kuvamateriaalilla höystettynä. Ja ehkäpä myöhemmin myös hieman harrastusjuttuja, mutta siitä tarkemmin tuonnempana.

Viime viikonvaihteeseen mahtui kaikenlaista: ensilumi (!!!!!), lenkkeilyä pitkästä aikaa ei niin mutaisessa ja rapaisessa metsässä, ja sunnuntaista maakuntamatkailua Tampereelle. Ajeltiin tapaamaan koko perheen voimin mahdollisesti tulevan pörröisen joululahjan emää Okraa, sekä tietenkin sen omia ihmisiä. Okran pentublogia pääsee tutkimaan tästä. Kova myllerrys kävi äitikoiran masussa, joten eläväistä sakkia on varmasti luvassa. Toivottavasti sieltä putkahtaisi myös meille sopiva pikkuriiviö... :) Jännitys on jo hirmuinen, ja odottavan aika niin kovin pitkä!