sunnuntai 6. tammikuuta 2013

9-viikkoisen viikonloppu

Pieni koiranalku on saanut viikonlopun aikana paljon uusia elämyksiä. Eilen vietettiin Velhon 9-viikkoissynttäreitä oikein isommalla porukalla, kun äiti, sisko ja veli tulivat kyläilemään. Pääsivät sentään näkemään vähän pörröpainiakin visiitin aikana, vaikka Velho väsähtikin edellisen riekkumisen jäljiltä just sopivasti vähän ennen vieraiden saapumista ;) Sagakin on nyt viikonlopun aikana innostunut oikein kunnolla tuosta painimisesta, ja tajuaa kyllä selvästi että toinen osapuoli on vielä pentu, eikä sitä sovi ihan kohtuuttoman rajusti retuuttaa.Vaikka on tuo Velho sellainen remupetteri, ettei juuri alakynteen jää muutenkaan!

Naapurin kissa (toinen niistä) sen sijaan on Velhon mielestä tosi pelottava ilmestys, mikä lie mörkö joka vaan istua törröttää tummanharmaassa pörröturkissaan ja tuijottaa silmät kiiluen. Varmaan maakin jäätyy ikiroutaan semmoisen otuksen alla! Sille piti rähistä ja haukkua vallan hurjasti, ja kovin lähelle mokomaa kuvatusta ei tehnyt mieli mennä ainakaan ensikohtaamisella.






"Mikäs hirvee turjake täällä makaa?!? Oli mikä oli, hengiltä se pitää ottaa ja äkkiä!!!"

Eilen ja tänään aamulla vedettiin myös sängyssä hirmuiset matsit, ja siellähän sitä onkin mukava painia pehmoisella alustalla. Velho on kyllä melkoinen jätkä, se nimittäin hyppäs jo sänkyynkin! Ja myös alas sieltä!! Jälkimmäisessä tapauksessa ehti itse jo säikähtääkin, mutta tyyppi päätyi sulavasti tassuilleen kuin vanha tekijä. Onneks on matala sänky! Ja sänkyyn kun päästiin, niin sinnehän sitä myös jäätiin - ipana nukkui koko yön vuorotellen Sampon tai mun tyynyllä, pään takana tuhisten :)

Pihalla ihmetellään kovasti kaikenlaisia ympäristön ääniä, ja tiellä jos joku suvaitsee kulkea niin juostaan kauheeta vauhtia oven eteen ulkoportaille pöhisemään. Kunnon vahtikoira siis!

Tänään ollaan autoiltu ja käyty tutustumassa uusiin ympäristöihin metsässä ja pellolla. Ja oli ihan mahdottoman hauskaa! Myös hiihtäjiä väijyttiin ensin kauempaa ja sitten ihan ladun vierestä, Velho taisi ajatella että onpas hullun näköistä menoa. Hevosiakin oltaisi menty kattomaan, mutta läheisessä aitauksessa ei sattunut olemaan yhtään yksilöä paikalla - joku toinen päivä siis uusi yritys ;)

Velho kulkee jo tosi hienosti hihnassa, huomaa että on saanut silläkin alueella treeniä jo kasvattajan luona :) Myös luoksetuloon otettiin vähän tuntumaa ulkoilun yhteydessä, ja aika innokkaasti kaveri kyllä tulla pyyhältää!











perjantai 4. tammikuuta 2013

Tässä tulee Pippurivelho...

...eli Pippuri joka myös Velhona tunnetaan ;)

Epeli saapui siis eilen illalla uuteen kotiin, ja kyllä huomasi jo matkalla että tämä kaveri on nuoresta iästään huolimatta varsin tottunut autoilija. Kaikessa rauhassa vaan kellittiin apukuskin jalkatilassa sikeitä vedellen ja kaikesta päätellen vailla minkäänlaisia huolia. Rohkeutta löytyy muutenkin kuin pienestä pitäjästä; ei Sagaakaan ujostellut yhtään kun pihalla ensi kertaa kohtasivat. Ja leikiksihän ne laittoivat saman tien, ilman sen kummempia tervehdysrituaaleja!

Sisään kun päästiin, niin Velho reippaasti kävi tutkimassa kaikki paikat mihin vain pääsi, ja sitten sai taas painiottelut jatkua. Ihmeen paljon sitä virtaa riittikin, eikä meinannut loppua näkyä riekkumiselle. Vaikka pistäydyttiin vielä pikaisesti naapurissa näyttämässä perheenlisäystä "isovanhemmille", niin ei sekään paljon heilauttanut saatika väsyttänyt, vaan sama hurja meno jatkui taas kotona. Nälkähän siinä hötäkässä tuli, ja ruoka maistui vallan mainiosti jo ekana iltana!

Ensi hetkistä vähän kuvamatskua alla:








Yökin meni tosi hienosti, pari kertaa Velho kävi piippailemassa sängyn vieressä, mutta pienet silitykset antoivat nopean lohdun, ja sitten voitiin taas hyvillä mielin jatkaa unia. Saga nukkui koko yön sängyssä meidän välissä, ja Velho päätti vallata Sagan pedin :)

Aamulla käytiin sitten pihalla tarpeilla ja tietysti samalla myös riekkumassa. Sagan meno yltyi välillä niin hurjaksi, että Velho meinasi jo jäädä vähän jalkoihin, mutta eipä se siitä paljoa hätkähtänyt. Sisällä Saga leikkii paljon nätimmin, eikä tartte juurikaan komentaa. Velho sen sijaan on vähän väliä Sagaa haastamassa ja hyökkii päälle, melkoinen pieni kiusankappale! Etenkin pussihousut ja poskikarvat saavat hirmuista kyytiä. Pehmopalloja ja -rottia tykkäävät myös repiä yhdessä, ja Saga onkin jo ylpeänä esitellyt Velholle leluvalikoimansa - jakamisen iloa löytyy siis myös ;) Hienosti Velho osaa  rauhoittuakin, ja on tuossa jo makoiltu vieretysten kaikessa rauhassa. Saga tosin ei ole tottunut, että joku pikku räkänokka änkeää ihan kylkeen kiinni, joten hetken päästä tahtoo ottaa vähän etäisyyttä. Saa nähdä, eiköhän ne ennemmin tai myöhemmin jo nuku samassa läjässä :)








Kunhan nyt Velho ehtii kotiutua kunnolla, niin pitää sitten lähteä tutkiskelemaan lähiympäristöjä ja varsinkin metsää ja sen ihmeellisiä hajuja. Ja sitä ennen pitää jo alkaa treenailla luoksetuloa; tuossa omalla pihalla ipana pysyy kyllä ihan lähellä kokoajan, ja hirmusella kiireellä pyyhältää luokse jos lähtee askeleenkin eri suuntaan. Sagaa pitää myös seurata joka paikkaan, myös sisätiloissa ;)


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Joulu ja uusi vuosi

Joulu ja uusi vuosi kuluivat melkoisen rauhallisissa merkeissä. Saga oli myös tuttuun tapaan lentokentällä siskoani vastassa, ja ympäristöoppia tulikin tällä kertaa mukavan tuhdisti, kun kone oli yli tunnin myöhässä. Odotellessa nautiskeltiin kuumista koirista ja kylmistä Starbucksin juomista (ps. viimeksi mainittu voisi vihdoinkin laajentaa toimintaansa myös lentokentän ulkopuolelle!). Sagan mielestä odottelu oli aika tylsää, mutta ympäristön vilske unohtui kummasti kun piti tarkkailla ihanaa hodaria, ja saihan siitä sitten tietysti makkaran viimeisen palan palkkioksi ;)



Jouluaattona sai koirakin hieman herkutella joulupöydän antimilla, ja etenkin porkkanalaatikko oli taas ihan hirmuista herkkua! Sagan pehmeästä paketista löytyi kettu, jonka suosio tosin on päässyt huippuunsa vasta viime päivinä.







Joulun jälkeisenä viikonloppuna sää lauhtui yhtäkkiä vähän kipakamman pakkasen jälkeen, ja äkillisen ilmaston muutoksen huomasi myös Sagan kuurakorvista, jotka oli pakko ikuistaa!



Uusi vuosi menikin sitten leppoisasti kotosalla syöpötellen ja leffaa katsellen. Ilotulitukset eivät Sagaa pahemmin häirinneet, mutta kunnon paukutuksen alkaessa piti sentään vähän pöhistä ja päristä kotisohvan perukoilta.

Huomenna onkin sitten The Päivä, jolloin odotus vihdoin palkitaan - lähdetään iltapäivällä ajelemaan Tampereelle pippurinhakumatkalle!


perjantai 14. joulukuuta 2012

Hankintoja

Täällä laitetaan täyttä vauhtia kotia "pentukuntoon", eli yritetään minimoida mahdolliset tuhot ja vahingot, sekä tietty kaikki mikä voi olla pennulle vaaraksi. Keittiö ja eteinen rajataan alkuun koirien oleskelutilaksi silloin kun ovat keskenään, ja onneksi tuolla alueella ei ole sähköjohtoja tai muuta vaarallista, eikä juuri mitään suojattavaakaan. Ja keittiön huonekalut eivät todellakaan tarvitse sääliä riiviön hampailta, ovat nimittäin aika kamalat, sekä jo ennestään Sagan entisöimät ;)

Eteisen ja olkkarin välinen levennetty oviaukko on tähän asti blokattu hieman epäkäytännöllisellä menetelmällä. Pyhälle alueelle ei siis ole tarkoitus koirien päästä meidän poissaollessa, ja nyt hankittiin siihen ihan kiinteä ratkaisu, eli koiraportti. Suurin osa valmismalleista on n. 70 cm korkeita, mutta löydettiin yhdestä nettikaupasta kehuttu portti, jolla korkeuttakin on 103 cm. Ei luulis kovin helpolla hyppivän yli! Oviaukko on 125 cm leveä, joten piti vielä tilata samasta mestasta 45 cm leveä jatkopala. Portti oli melko kätevä kasata ja räpeltää paikoilleen, ja ovikin on itsestäänsulkeutuva :)

Vielä pitäis portaisiin kehittää joku este - mutta se tulee varmaan olemaan vain väliaikainen, joten ei viittis hirmuisesti sijoittaa. Joko näperrellään jotain itse, tai sit haetaan Ikeasta halpisportti.


Asennusta odotellessa
Havaittu hyväksi testiotuksen toimesta.



Nom nom siankorvaa!

torstai 13. joulukuuta 2012

Olispa aina talvi!

Mutta kun ei ole, niin pitää ottaa kaikki irti niin kauan kun sitä riemua kestää! Parin päivän talviloman ansiosta päästiin kerrankin metsälenkille valoisaan ja vieläpä hiljaiseen aikaan, joten oli pakko lumipyrystä huolimatta napata kamera mukaan. Hurjan kokoisesta vastavalosuojasta huolimatta tuisku pääsi välillä vähän kastelemaan linssiäkin, mutta kyllä noista silti jokunen onnistui ihan kohtalaisesti :) Ja saatiin (oletettavasti lumentulon ja arkipäivän johdosta) olla ihan rauhassa; koko kahden tunnin aikana ei tullut yhtäkään ihmistä tai koiraa vastaan. Huomenna siis uusiks! Viikonloppuna on kuitenkin taas porukkaa enemmän tai vähemmän, laduilla nyt ainakin.

Alla päivän kuvasatoa!



"Ja puun takana huomaan kun joku mua väijyy, ja luonteeltaan se otus lienee tuhma sekä häijy..."
© Rölli - Itsensäpelottelemislaulu

"No mitähän asiaa?"

Alituinen valppaus!
Poronkusema, ketunpaskoma...
Täysiiiiii!!!
"Siis puhutsä mulle?"
Pihan vahti.



torstai 6. joulukuuta 2012

Hyvää itsepäis... ei kun itsenäisyyspäivää!

Tänään on vietetty talvista (itsenäisyys)päivää ihanan lumisessa metsässä, ja vähän muuallakin. Nähtiin myös mukavan ärhäkkä valkkarinpentu! Pakkasta sais olla mun makuun vähän enemmän, mutta ihan hyvä ettei ole tuon enempää, niin ei Sagan kynitty mahaparka palellu...



maanantai 3. joulukuuta 2012

Lääkettä pentukuumeiluun

Niin no sehän on tietty kun pääsee pallottelemaan ja räpläämään hyvänhajuisia pörröpentuja, ja vielä tietää että enää kuukauden verran niin odotus palkitaan :)

Eilen käytiin siis ekaa kertaa kattomassa penneleitä Tampereella, ja kyllähän ne oli kaikki niin käsittämättömän söpöjä epeleitä, että tekisi mieli ryövätä koko sakki ;) Mutta jos nyt kuitenkin tyydyttäis siihen yhteen poikaan... Jätettiin vielä vähän hautumaan että kumpi kakaroista meille muuttaa, ja ensi viikon loppupuolella pitäisi tehdä uusintakäynti. On tuo kasvaminen ja luonteiden kehittyminen kuitenkin niin huimaa tässä vaiheessa. Ja jos ens kerralla vaikka nähtäis tuurilla pienet iltajamit ja painimatsit!

Riiviöille tuliaisiksi viety piisamikin kuulemma saavutti melkoisen suosion. :)

Pippuri

Sinapinsiemen

Sagaa varmaan otti aivoon, kun ei sitä huolittu mukaan tällä kertaa. Hirmuset nuuskimistarkastukset täytyi suorittaa kun päästiin kotiin, ja piti oikein etsiä että mihin ihmeeseen me ollaan piiloteltu pentu(ja). Kyllä sekin jo kovasti odottaa riekkukaveria, ollaanhan me tietysti kerrottu että sellanen on tulossa. ;)