Naksuttelua

Leikkauksesta on toivuttu oikein kivasti, kun kiristelevät tikitkin napsittiin pois viime viikon maanantaina. Oman sairasloman takia ei olla voitu vielä oikein harrastaa kunnon lenkkejä (eli siis kunnollisia pitkiä metsälenkkejä), joten on ollut pakko yrittää kehittää aktiivista tekemistä näin neljän seinän sisällä, ettei pää lahoa ihan totaalisesti.

Sagalle ei koskaan ole oikein opetettu mitään varsinaisia temppuja (ihan turhia sellaiset ;)), muuta kuin "tassu", "toinen tassu", "high five" ja "kumpi käsi". Nyt tässä tylsällä saikulla tuli kuitenkin innostus treenailla kaikkea mahdollista, ja hyvin tuntuu ikäloppu 3,5-vuotias koirakin vielä oppivan, ja innostusta riittää ;D Saga ehdollistui naksuttimeen pentuna, ja aika pitkään sitä koulutuksessa käytettiinkin. Jossain vaiheessa se kuitenkin jäi pois joksikin aikaa, ja sitten kun olisi otettu taas käyttöön niin siitä olikin tullut hirmu pelottava juttu! Tiettyjä asioita opettaessa aloin taas kaipailla naksua, lähinnä koska sen kanssa ajoitus olisi paljon helpompi saada kohdilleen. Vahvisteen kun pitäisi kuitenkin tulla alle sekunnin kuluessa halutusta suorituksesta, jotta koira sen ymmärtää. Voihan toki kehua sanallisesti kuten tätäkin ennen, mutta sitten pitäisi ainakin keksiä jokin uusi yksitavuinen kehusana. Naksu tuntuu kuitenkin tehokkaammalta vaihtoehdolta, jo siksi että puhuessa äänenpaino vaihtelee aina väkisinkin, vaikka olisi miten lyhyt sana. Ja kliksuttelu sopii paremmin itselle, kuin kielen naksuttelu tai muu ääni.

Kävin eilen ostamassa uuden naksuttimen, jossa on vaimeampi ja pehmeämpi ääni kuin tuossa vanhassa laatikkomallissa. Ja tuotakin voi vielä vaimentaa vaikka pistämällä taskuun tai selän taakse.  Naksua olisi tarkoitus käyttää myös tulevan pörröpennelin kanssa, joten eihän siitä mitään tule jos tuo vanhempi vellihousu pelkää kyseistä ääntä. Eli nyt sitten vain naksuttimen "lataamista" hirmuisella määrällä toistoja, niin kyllä varmaan Sagalle menee taas jakeluun että sehän onkin tosi kiva juttu :)