Sunnuntaina kävi vieraita synttärikahveilla, ja Velho sai hirmuisen kasan uusia hienoja leluja, jotka olivat kaikki niin kivoja että piti yrittää samanaikaisesti leikkiä niillä kaikilla. Velholta lämpimät kiitokset 'isoäidille' tuliaisista!
tiistai 5. helmikuuta 2013
Velho 13 viikkoa
Velho vietti lauantaina taas "synttäreitään" Eppu-veljen kanssa rälläten pellolla ja metsässä. Pojilla oli tosi hauskaa, etenkin kun tällä kertaa oli vähän enemmän lääniä missä temmeltää. Eikä ollut enää kovin paljon kokoeroakaan; hyvin on siis Velho ottanut kiinni isoveljeä! Eppu on kyllä edelleen melkoinen karvaturri verrattuna Velhoon, ja sen (sekä vaalean värin) takia varmaan näyttääkin isommalta. On se kyllä aikamoinen komistus, ei mikään ihme että kerää huomiota ihmisten ilmoilla! ;)
Sunnuntaina kävi vieraita synttärikahveilla, ja Velho sai hirmuisen kasan uusia hienoja leluja, jotka olivat kaikki niin kivoja että piti yrittää samanaikaisesti leikkiä niillä kaikilla. Velholta lämpimät kiitokset 'isoäidille' tuliaisista!
Sunnuntaina kävi vieraita synttärikahveilla, ja Velho sai hirmuisen kasan uusia hienoja leluja, jotka olivat kaikki niin kivoja että piti yrittää samanaikaisesti leikkiä niillä kaikilla. Velholta lämpimät kiitokset 'isoäidille' tuliaisista!
perjantai 1. helmikuuta 2013
Kakara kasvaa kohinalla
Ipana kasvaa tosiaan ihan silmissä, ja meidän vaaka väittää että painaisi jo lähemmäs 8,5 kg, mutta saattaa kyllä vähän heittääkin. Miten se voikin kasvaa tuollaista vauhtia, vaikka tuntuu että on ihan läpipasko! Tulosteen määrä on siis aika huikea, ja vaihdettiinkin nyt testiksi Golden Eagle Acanan Puppy & Junior -nappulaan, niin katsotaan onko mitään vaikutusta ja mitä maha sanoo ylipäätään. Ainakin tuntuu maistuvan! Ainoa viljanlähde on kaura, eli korkeaglykeemisiä viljoja (esim. riisi, maissi) ei tuosta löydy. Toinen hyvä vaihtoehto voisi olla Brit Care (vehnätön ja maissiton), mikäli Acana ei jostain syystä tunnu sopivalta.
Tälläkin viikolla on nähty kavereita ja pidetty riekkutreffejä jo useamman kerran. Eilen tavattiin Velholle ihan uusi tuttavuus, seropi Rem, joka ei tosin hirmuisesti innostunut pennun kanssa leikkimään, Saga kun oli paljon miellyttävämpi ja aikuisempi kaveri, ja sopivan kokoinenkin ;) Mutta Velho on kyllä ihan käsittämättömän rohkea pentu, kun Rempulaa piti käydä vähän väliä haastamassa, ja vaikka välillä sai pienen ärähdyksenkin jos tunki liian iholle, niin ei mennyt montaa sekuntia niin taas pyörittiin häntä viuhtoen ympärillä ja yritettiin kutsua leikkiin!
Eilisen pentuklubin luento käsitteli pennun fysiologista kehitystä, liikuntaa yms. Nyt oli jopa ihan kiitettävästi porukkaa: meidän lisäksi viisi koirakkoa. Paljon tuli hyvää ja jo ennestäänkin tuttua tietoa, mutta myös vähän turhan varoittelevaa tekstiä; ei hihnalenkkejä, ei portaissa kiipeilyä, ei hyppimistä, ei MITÄÄN... No onhan tuossa paljon tottakin, mutta puollan kyllä edelleen sitä etten lappalainen mene kasvuiässäkään rikki liikunnasta kunhan mennään pennun ehdoilla - ja tosiaan Velhollakin suurin osa liikunnasta tulee riekkumisesta ja painimisesta, sekä vapaana olosta vaihtelevassa maastossa. Hihnalenkit ovat toistaiseksi melko lyhyitä, ja niiden tarkoitushan onkin tässä vaiheessa vain opettaa hihnakäyttäytymistä ja ohittamista, ja tietty ympäristökasvatusta siinä sivussa. Enkä usko että portaiden kiipeämisestä kerran päivässä on haittaa, kun Velho kuitenkin hallitsee sen niin hyvin, ja on motorisesti jo tosi hyvin kehittynyt. Alaspäin ollaan vielä kannettu, ihan jo senkin takia ettei vahingossa pyllähdä mukkelismakkelis, kun nuo ovat kuitenkin aika jyrkät ja liukkaat portaat. Itsehän vetäisin persuksilleni pari viikkoa sitten, kun en katsellut jalkoihini ja oli vielä kitkattomat villasukat jalassa. Kukaan ei kuulemma ole koskaan kaatunut noissa portaissa, joten kaipa sitä pitäisi olla ylpeä, kun ensimmäisenä pääsee sen kunnian ottamaan ;) Onneksi selvisin vain käsivarren ruhjeilla, ja pari päivää oli paikat vähän jumissa.
Pari juttua kuitenkin laittoi miettimään, jos palataan pentuluennon aiheisiin. Matothan me otettiin kokonaan pois lattioilta, jotta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin pissavahingoilta, mutta tuolla oli puhetta paljaista lattioista ja miten yllättävänkin paljon koirille tulee jumeja, kun niillä liukastellaan ja peuhataan. Ja meillähän varsinkin tuo laminaatti on aika ikävä siinä mielessä; Sagakin välillä liukastelee kun hyppää sänkyyn tai sieltä alas. Makkariin laitettiin nyt matto takaisin, ja voisihan noita uhrata jokusen enemmänkin. Eihän se ole kuin pissaa, ja sen saa siivottua pois ;) Sitä paitsi tosi vähän tulee enää pissoja sisälle ylipäätään, ja niistäkin suurin osa hienosti paperille.
Toinen juttu, mihin voisi kiinnittää enemmän huomiota, on venyttely ja lämmittely. Eli esim. ennen lenkkiä tai painimatseja vähän raajojen ojentelua ja kevyttä "hierontaa", lähinnä siis ihan silittelyä. Sagallahan tuota olenkin harrastanut välillä, varsinkin kylmillä ilmoilla. Ja oma-alotteisesta venyttelystä voisi jopa ruveta kehumaan, ja ottaa sille jonkun käskysanan mukaan.
Tälläkin viikolla on nähty kavereita ja pidetty riekkutreffejä jo useamman kerran. Eilen tavattiin Velholle ihan uusi tuttavuus, seropi Rem, joka ei tosin hirmuisesti innostunut pennun kanssa leikkimään, Saga kun oli paljon miellyttävämpi ja aikuisempi kaveri, ja sopivan kokoinenkin ;) Mutta Velho on kyllä ihan käsittämättömän rohkea pentu, kun Rempulaa piti käydä vähän väliä haastamassa, ja vaikka välillä sai pienen ärähdyksenkin jos tunki liian iholle, niin ei mennyt montaa sekuntia niin taas pyörittiin häntä viuhtoen ympärillä ja yritettiin kutsua leikkiin!
Eilisen pentuklubin luento käsitteli pennun fysiologista kehitystä, liikuntaa yms. Nyt oli jopa ihan kiitettävästi porukkaa: meidän lisäksi viisi koirakkoa. Paljon tuli hyvää ja jo ennestäänkin tuttua tietoa, mutta myös vähän turhan varoittelevaa tekstiä; ei hihnalenkkejä, ei portaissa kiipeilyä, ei hyppimistä, ei MITÄÄN... No onhan tuossa paljon tottakin, mutta puollan kyllä edelleen sitä etten lappalainen mene kasvuiässäkään rikki liikunnasta kunhan mennään pennun ehdoilla - ja tosiaan Velhollakin suurin osa liikunnasta tulee riekkumisesta ja painimisesta, sekä vapaana olosta vaihtelevassa maastossa. Hihnalenkit ovat toistaiseksi melko lyhyitä, ja niiden tarkoitushan onkin tässä vaiheessa vain opettaa hihnakäyttäytymistä ja ohittamista, ja tietty ympäristökasvatusta siinä sivussa. Enkä usko että portaiden kiipeämisestä kerran päivässä on haittaa, kun Velho kuitenkin hallitsee sen niin hyvin, ja on motorisesti jo tosi hyvin kehittynyt. Alaspäin ollaan vielä kannettu, ihan jo senkin takia ettei vahingossa pyllähdä mukkelismakkelis, kun nuo ovat kuitenkin aika jyrkät ja liukkaat portaat. Itsehän vetäisin persuksilleni pari viikkoa sitten, kun en katsellut jalkoihini ja oli vielä kitkattomat villasukat jalassa. Kukaan ei kuulemma ole koskaan kaatunut noissa portaissa, joten kaipa sitä pitäisi olla ylpeä, kun ensimmäisenä pääsee sen kunnian ottamaan ;) Onneksi selvisin vain käsivarren ruhjeilla, ja pari päivää oli paikat vähän jumissa.
Pari juttua kuitenkin laittoi miettimään, jos palataan pentuluennon aiheisiin. Matothan me otettiin kokonaan pois lattioilta, jotta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin pissavahingoilta, mutta tuolla oli puhetta paljaista lattioista ja miten yllättävänkin paljon koirille tulee jumeja, kun niillä liukastellaan ja peuhataan. Ja meillähän varsinkin tuo laminaatti on aika ikävä siinä mielessä; Sagakin välillä liukastelee kun hyppää sänkyyn tai sieltä alas. Makkariin laitettiin nyt matto takaisin, ja voisihan noita uhrata jokusen enemmänkin. Eihän se ole kuin pissaa, ja sen saa siivottua pois ;) Sitä paitsi tosi vähän tulee enää pissoja sisälle ylipäätään, ja niistäkin suurin osa hienosti paperille.
Toinen juttu, mihin voisi kiinnittää enemmän huomiota, on venyttely ja lämmittely. Eli esim. ennen lenkkiä tai painimatseja vähän raajojen ojentelua ja kevyttä "hierontaa", lähinnä siis ihan silittelyä. Sagallahan tuota olenkin harrastanut välillä, varsinkin kylmillä ilmoilla. Ja oma-alotteisesta venyttelystä voisi jopa ruveta kehumaan, ja ottaa sille jonkun käskysanan mukaan.
 |
| Uusi sänky ja paisti! |
 |
| Tääkin piti tutkia. |
 | |
| Villipeto poskikarvat veressä - no ei kai, kun se on vaan tuosta takana olevasta sokkelista tarttunutta väriä... |
 |
| Rempulan hienot pilkkusukat! |
 |
| Vitoa kiinnostaa vain pallo. |
 |
| Osataan me relatakin! |
lauantai 26. tammikuuta 2013
Velho 12 viikkoa
Tänään epeli viettää 3kk-synttäreitään, ja sen kunniaksi ihmiset juhlivat kebabilla ja haukut saavat iltaruuaksi maistella lohiriisipuuroa.
Torstaina riekuttiin taas kavereiden kanssa, ja samana iltana oltiin Lauman pentuklubin ekalla luennolla (terveydenhoito ja ensiapu), johon ei tällä kertaa näyttänyt olevan kovinkaan tunkua, koska meidän lisäksi oli vain yksi pentu - mutta sepä sattumoisin olikin 7kk ikäinen lapinkoirapoika, joten mikäs sen hauskempaa. Faktahan on, että 1 lapinkoiranpentu >= vähintään 5 kpl vääränrotuisia ;) Seuraavalla kerralla on vuorossa pennun fysiologinen kehitys, toivottavasti sinne tulisi vähän enemmän jengiä!
Eilen oli tosiaan eka rokotusreissu, joka meni oikein hienosti. Tutkimuspöydällä oli vallan mukava istuskella ja mässäillä nameilla samalla kun lekuritäti tutki ja räpläsi joka puolelta. (Pöydällä oleiluun ollaan tietty perehdytty ihan testimielessä jo kotosalla, eikä sitä tarvinnut sen enempää edes harjoitella, kun kaveri ei ollut moksiskaan koko jutusta; häntä pystyssä vaan katteli että mikäs paikka se tämä on ja mitä kaikkea kivaa täältä löytyy - NAMIPURKKI AINAKIN, JEE!) Velho todettiin oikein terveeksi ja hyvällä mallilla olevaksi koiranaluksi. Piikkiä kakara ei edes huomannut, ja sai tietysti ell:n puolelta mahdottomasti kehuja myös rohkeudesta ja reippaudesta. Viralliseksi painoksi vaaka näytti tällä kertaa 7,6 kg.
 |
| "Mä annan sulle halin, koska oot mun palas kaveli!" |
tiistai 22. tammikuuta 2013
Koirakavereita
Alkuviikko on mennyt rattoisasti kavereiden kanssa temmeltäessä. Eilen taaperrettiin Velhon kanssa Isokytöön vierailemaan Eijan luona, ja siellä laitettiinkin melkoiset leikit pystyyn Josen kanssa. Vito-vanhus alkaa jo olla niin raihnainen, ettei riekkuminen enää oikein nappaa, mutta erotuomariksi piti tietysti välillä mennä örisemään. Velho ei kyllä arastellut hurjan kokoista kaveria yhtään, vaan kovasti yritti leikkiin kutsua sitäkin!
Kotimatkalla mentiin metsän kautta hevostalleille kattomaan että josko niitä kaakkeja vihdoinkin näkyisi - ja olihan siellä niitä oikein useampi kappale! Ja niille piti kyllä päristä vallan hurjasti!
Tänään pidettiin taas riekkutuokio samalla jengillä, ja kyllä taas jaksettiin pitkään peuhata ilman minkäänlaisia hyytymisen merkkejä. Mutta nyt täällä makoileekin kaksi väsynyttä koiraa pitkin lattioita ;)
Treenailua ollaan myös harrastettu joka päivä muiden juttujen ohessa, ja kyllä tuo pikkuipana tuntuu olevan melkoisen kätevän pätevä koiranalku. Luoksetulon handlaa jo oikein hyvin, joten vaikeustasoa voisi hieman nostaa ja testata miten homma sujuu pienen häiriön alla. Ruokaa osataan myös odottaa tosi nätisti, vaikka toisinaan sitä pöperön valmistusta vähän yritetään hoputella tuolta lattian tasolta, ja hypellään kärsimättömänä muutama piruetti! Kontaktia Velho tosiaan ottaa oikein mainiosti ja oma-alotteisesti, vaikka esim. iltalenkillä kehumisen ja palkkauksen ajoitus on melko haastavaa saada osumaan nappiin, kun tuolla otuksella on niin pienet ja tummat silmät, ettei aina tiedä mihin se katse tarkalleen suuntautuu... paljon mahdollista että joskus on tullut palkattua namikäden mulkoilustakin ;) Käskystä istuminen on ollut varmaan helpoin opettaa, kun tuota istumista Velho on alusta asti harrastanut ihan omatoimisesti tosi paljon - esim. aina kun pitää odottaa jotain, niin istutaan niin mahdottoman kauniisti ja kaikessa rauhassa! Sitä ei siis ole tarvinnut edes opettaa erikseen :)
Kotimatkalla mentiin metsän kautta hevostalleille kattomaan että josko niitä kaakkeja vihdoinkin näkyisi - ja olihan siellä niitä oikein useampi kappale! Ja niille piti kyllä päristä vallan hurjasti!
 | |||
| "MurrrrPärrrr", sanoi Velho kun pollet huomasi. |
Tänään pidettiin taas riekkutuokio samalla jengillä, ja kyllä taas jaksettiin pitkään peuhata ilman minkäänlaisia hyytymisen merkkejä. Mutta nyt täällä makoileekin kaksi väsynyttä koiraa pitkin lattioita ;)
Treenailua ollaan myös harrastettu joka päivä muiden juttujen ohessa, ja kyllä tuo pikkuipana tuntuu olevan melkoisen kätevän pätevä koiranalku. Luoksetulon handlaa jo oikein hyvin, joten vaikeustasoa voisi hieman nostaa ja testata miten homma sujuu pienen häiriön alla. Ruokaa osataan myös odottaa tosi nätisti, vaikka toisinaan sitä pöperön valmistusta vähän yritetään hoputella tuolta lattian tasolta, ja hypellään kärsimättömänä muutama piruetti! Kontaktia Velho tosiaan ottaa oikein mainiosti ja oma-alotteisesti, vaikka esim. iltalenkillä kehumisen ja palkkauksen ajoitus on melko haastavaa saada osumaan nappiin, kun tuolla otuksella on niin pienet ja tummat silmät, ettei aina tiedä mihin se katse tarkalleen suuntautuu... paljon mahdollista että joskus on tullut palkattua namikäden mulkoilustakin ;) Käskystä istuminen on ollut varmaan helpoin opettaa, kun tuota istumista Velho on alusta asti harrastanut ihan omatoimisesti tosi paljon - esim. aina kun pitää odottaa jotain, niin istutaan niin mahdottoman kauniisti ja kaikessa rauhassa! Sitä ei siis ole tarvinnut edes opettaa erikseen :)
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Pentuleikkejä ja kaupunkikierroksia
Eilen oltiin koirakoulu Kompassin järkkäämällä pentuleikkitunnilla, jossa oli meidän lisäksi kolme pentua (isovillakoira, collie ja seropi). Siellä sitten saatiin riekkua sekä pareittain että koko porukalla, ja hauskaa tuntui olevan! Ohjaajakin kehui että Velho on ikäisekseen tosi rohkea pentu. Muut olivat vähän vanhempia, kun leikkitunti oli tarkoitettu 3-5kk ikäisille koirille - piti ihan etukäteen varmistaa että saako viedä 11-viikkoisen pikkuipanan, ja hieno juttu että onnistui! Voi olla että otetaan uusiksi jossain vaiheessa.
Tänään ajeltiin tosiaan junalla Helsingin ytimeen, ja käytiin siellä ihmettelemässä paikkoja. Junassa Velho oli taas tosi hienosti, vaikkei päästy edes istumaan. Tuli siis ihmispaljouteen totuttelua mukavasti jo matkalla. Rautatieaseman vieressä käytiin sitten pissalla, ja sitten käveltiin Kaivopihan kautta Stockalle, ja siellä sitä ihmettelemistä kyllä riittikin. Pää vaan pyöri villisti joka suuntaan, kun olisi pitänyt kaikkea katsella samanaikaisesti! Lemmikkiosastolta käväistiin kattelemassa leluja, ja ostettiin pienet herkut mukaan. Vähän päristiin myös pehmolelu-rotikalle ja parille mittelspitzille ;) Ihailevia katseita Velho sai kyllä osakseen melkoisen määrän, ja jokunen uskaltautui tulla ihan ääneenkin ihastelemaan. Ihmeen moni jopa tunnisti lapinkoiraksi, vaikka tuli niitä husky-veikkauksiakin taas jokunen.
Kotimatkalla päästiin onneksi istumaan, ja Velhon teki ensin mieli hengailla junan ikkunalaudalla, mutta sitten väsy voitti ja nukahdettiin nätisti penkille. Ei olis malttanut ollenkaan lähteä junasta pois, kun oli niin mukava nukkumapaikka ;)
Tänään ajeltiin tosiaan junalla Helsingin ytimeen, ja käytiin siellä ihmettelemässä paikkoja. Junassa Velho oli taas tosi hienosti, vaikkei päästy edes istumaan. Tuli siis ihmispaljouteen totuttelua mukavasti jo matkalla. Rautatieaseman vieressä käytiin sitten pissalla, ja sitten käveltiin Kaivopihan kautta Stockalle, ja siellä sitä ihmettelemistä kyllä riittikin. Pää vaan pyöri villisti joka suuntaan, kun olisi pitänyt kaikkea katsella samanaikaisesti! Lemmikkiosastolta käväistiin kattelemassa leluja, ja ostettiin pienet herkut mukaan. Vähän päristiin myös pehmolelu-rotikalle ja parille mittelspitzille ;) Ihailevia katseita Velho sai kyllä osakseen melkoisen määrän, ja jokunen uskaltautui tulla ihan ääneenkin ihastelemaan. Ihmeen moni jopa tunnisti lapinkoiraksi, vaikka tuli niitä husky-veikkauksiakin taas jokunen.
Kotimatkalla päästiin onneksi istumaan, ja Velhon teki ensin mieli hengailla junan ikkunalaudalla, mutta sitten väsy voitti ja nukahdettiin nätisti penkille. Ei olis malttanut ollenkaan lähteä junasta pois, kun oli niin mukava nukkumapaikka ;)
perjantai 18. tammikuuta 2013
Junailua ja ulkoilua
Täällä on jatkettu harjoituksia samaan tyyliin kuin viime viikollakin. Joka päivä ollaan käyty ulkoilemassa ja ihan hihnalenkeilläkin, ja hyvin tuo Velho-epeli kyllä alkaa kytkettynä kulkea ja ottaa myös ihan oma-alotteisesti kontaktia. Tietää siis jo selkeesti, että taskut on nameja pullollaan, ja niitä heruu kehujen kera kun vähän silmiin napittaa ;) Ohikulkijoita vähän vielä jännitetään, ja sitten tietty pöhistään ja vähän päristäänkin ohikulkeville koirille. Ollaan nyt vielä toistaiseksi otettu ihan kunnolla etäisyyttä, ja namibaarit aukeaa jo ennen varsinaista ohitusta. Kyllä se siitä, paljon vaan treeniä! Luopumista ollaan myös alettu harjoittelemaan, niin sitä voisi sitten soveltaa vaikka noihin ohituksiinkin.
Eilen nautiskeltiin lumisesta metsästä oikein olan takaa, ja tänään tehtiin pieni pyrähdys junalla. Käveltiin Kyrölän seisakkeelle ja ajeltiin siitä Järvenpään asemalle josta sitten käppäiltiin takaisin kotiin. Juna ei jännittänyt kaveria kyllä yhtään, tyytyväisenä istuskeli penkillä ja katteli maisemia. Katotaan mitä tuumii sunnuntaina kun tehdään vähän pidempi junamatka; meinattiin nimittäin lähteä vähän stadiin rälläämään!
Eilen nautiskeltiin lumisesta metsästä oikein olan takaa, ja tänään tehtiin pieni pyrähdys junalla. Käveltiin Kyrölän seisakkeelle ja ajeltiin siitä Järvenpään asemalle josta sitten käppäiltiin takaisin kotiin. Juna ei jännittänyt kaveria kyllä yhtään, tyytyväisenä istuskeli penkillä ja katteli maisemia. Katotaan mitä tuumii sunnuntaina kun tehdään vähän pidempi junamatka; meinattiin nimittäin lähteä vähän stadiin rälläämään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)